Joulukuun alussa Superhero Hype! julkaisi Superman Returnsin ohjaajan Bryan Singerin ja kirjailija Stephen Skeltonin välisen ajatustenvaihdon elokuvan hengellisestä sisällöstä. Kuten johdannossa sanotaan, tämä haastattelu käy jonkinlaisesta korvikkeesta DVD:ltä puuttuvalle kommenttiraidalle, joten päätin lykätä sen linkittämistä siihen asti, että sain DVD-kokoelman käsiteltyä. Urakka venyi sen verran, että olen nyt päätynyt juhlistamaan Maan pyörimisakselin kallistuneisuutta tällä:
The Spiritual Side of Superman Returns
Keskustelussa tulee esille, että Richard Donner ei mielellään puhu Superman: The Movien allegorisuudesta. Itse asiassa elokuvan kommenttiraidalla, kun Mankiewicz ryhtyy selittämään Jor-Elille kirjoittamaansa tekstiä, Donner sanoo saaneensa tappouhkauksia asian takia. Mysteeriksi jää, ovatko uhkaukset tulleet uskovaisilta, jotka pitävät Teräsmiehen sotkemista uskontoon pyhäinhäväistyksenä, vai ateisteilta, jotka pitävät uskonnon sotkemista Teräsmieheen pyhäinhäväistyksenä.
Olen ehkä hieman huolissani Bryan Singerin puolesta — ensin ystävällinen haastattelu kristityn kanssa, joka kutsuu häntä ”veljeksi”, kohta sitä ollaankin jo samalla eheytysleirillä Ted Haggardin ja Paul Barnesin kanssa — mutta Teräsmies ei pienestä juutalaiskristillisestä symboliikasta pilaannu. Teräsmies on moderni myytti, ja alan tapoihin kuuluu edeltäjien kuvaston lainaaminen.
Haastattelu jättää hieman epäselväksi, oliko Singerin tavoitteena muutakin kuin vain lisätä elokuvan tehoa assosioimalla se hyvin vaikutusvaltaiseksi todettuun kertomukseen. Singer toteaa suorasanaisesti, että Teräsmies ei ole Jeesus. Hän sanoo, ilmeisesti pyrkien selventäen hahmojen välisiä eroja, että Teräsmies on rakastunut Lois Laneen, että hänellä on inhimillinen puoli. Hän ei ole jumala. Ja hyvä niin. Jos Teräsmies voi olla ”tien osoittava valo”, lainaten messiasmyyteistä inspiroivia osia, pyhittämättä olematonta ihmisyyttä halventamalla, se on askel parempaan.
Superman Returns ei tietenkään ole yksin tässä suuntauksessa. Dan Brownin Da Vinci -koodi aiheutti suurta kohua esittämällä, että Jeesus sai lapsen Maria Magdaleenan kanssa. Yhtä mielenkiintoista kuin se, että jotkut kristityt pitivät sitä jumalanpilkkana, on se, että jotkut kristityt — tai ainakin kristillisen kulttuuriperinteen ympäröiminä kasvaneet — eivät pitäneet sitä jumalanpilkkana. Tämä on lupaava merkki, vaikka fiktion luuleminen todellisuudeksi on tietenkin aina huolestuttava asia. Teräsmiehen tapauksessa sitä ongelmaa ei kuitenkaan pitäisi olla.