Superman – Ultimate Collector’s Editionin kolmastoista levy sisältää dokumentit You Will Believe: The Cinematic Saga of Superman, The Mythology of Superman ja The Heart of a Hero: A Tribute to Christopher Reeve sekä TV-pilotin The Adventures of Superpup ja Warner Bros. -piirrettyt Super-Rabbit, Snafuperman ja Stupor Duck.
You Will Believe kertaa kokonaisuudessaan Teräsmiehen elokuvahistorian Superman: The Moviesta Superman IV: The Quest for Peaceen saakka. Tässä yhteydessä tulee mainittua myös Salkindien tuottama Supergirl, vaikka itse elokuva ei tähän kokoelmaan sisällykään.
Eniten aikaa kulutetaan Superman: The Movien tuotannon parissa. Käsittely on paikoittain jopa yksityiskohtaisempi kuin kokoelman kolmoslevyllä olleissa dokumenteissa. Donnerin, Salkindin ja Mankiewiczin ensimmäisen tapaamisen outoudella herkutellaan kunnolla. Myös Donnerin ja Salkindien välirikko käsitellään yksityiskohtaisemmin kuin missään muista kokoelman ekstroista. Donner jopa mainitsee Richard Lesterin nimeltä, vaikka aiemmin hän on käyttänyt ainoastaan nimitystä ”the other guy”.
Kolmen jatko-osan omilla levyillä ei varsinaisia dokumentteja ollutkaan, vanhoja TV-spesiaaleja lukuunottamatta. Valitettavasti sen jälkeen, kun Superman II:n siirtyminen Lesterin ohjattavaksi on käsitelty, You Will Believe ei tarjoa kovinkaan paljon informaatiota jatko-osien teosta.
Hupaisana yksityiskohtana dokumentissa käytetään Jerry Ordwayn ja John Byrnen Teräsmies-kuvituksia kronologisesti virheellisissä yhteyksissä.
The Mythology of Superman käsittelee aihetta varsin fiksusti. Suurin osa ajasta käsitellään antiikin sankareita, eikä juututa kristinuskoon. Itse asiassa yhtäläisyyksiä Moosekseen painotetaan enemmän kuin Jeesukseen, mikä onkin täysin järkeenkäypää, koska Teräsmiehen luojat eivät olleet kristittyjä vaan juutalaisia.
The Heart of a Hero: A Tribute to Christopher Reeve on juuri niin ylistävä kuin nimi antaa ymmärtää. Kyseessä ei ole mikään elämäkerta, vaan Reeven tunteneiden ihmisten muisteloita hänen näyttelijänuransa alusta Teräsmiehenä oloon ja ratsastusonnettomuudesta hyväntekeväisyystyöhön. Reeven kuolemasta ei puhuta, vaikka haastattelut on kuvattu sen jälkeen. Näin Reevestäkin tehdään myyttinen hahmo.
The Adventures of Superpup on TV-pilotti, joka tehtiin joskus sen jälkeen, kun The Adventures of Superpup oli päättynyt George Reevesin kuolemaan. Ilmeisesti tuottajat ajattelivat, että yleisö ei hyväksyisi niin pian Teräsmiehelle uutta esittäjää, joten he yrittivät kehitellä… jotain muuta. Teräsmies ja kumppanit on muutettu eläinhahmoiksi, joita esittävät kääpiöt animatroniset naamarit päässään.
Pilotti ei poikinut sarjaa, eikä sitä ikinä esitetty televisiossa, mikä todennäköisesti johtui siitä, että se on sekä outo että tyhmä, eikä edes viihdyttävällä tavalla. Eläinnaamiot ovat kyllä varsin taidokkaasti luotuja, ainakin taiteellisessa mielessä, sillä animatronisuus rajoittuu alaleuan pystysuuntaiseen liikkeeseen.
Kolmesta Warner-piirretystä Super-Rabbit ja Stupor Duck edustavat tuttuja Merrie Melodies ja Looney Tunes -sarjoja. Väiski Vemmelsääri ja Repe Sorsa parodioivat vuorollaan Teräsmiestä, ja Fleischerin piirrettyihin viitataan kuvallisesti. Kovin kekseliäitä juttuja ei näistä kahdesta löydy. Samaa ”oho, laitoin väärän asun”-vitsi käytetään kummassakin. Super-Rabbit vaihtaa lopulta viihdyttämisen suosiolla sotapropagandaan, kun Väiski marssii sotilaspuvussa taivaanrantaan tasavallan taisteluhymnin saattelemana.
Kolmas piirretty Snafuperman on myös sota-ajalta, mutta taitaa olla enemmänkin sotilaille suunnattua viihdettä kuin propagandaa. Sotamies Snafu sai nimensä armeijaslangin lyhenteestä sanoille situation normal, all fucked up, eikä supervoimien saaminen näytä parantavan normaalitilannetta. Snafu tunaroi kaiken niin johdonmukaisesti, että nykyään tällaista irvailua kai pidettäisiin avun ja lohdun antamisena viholliselle.