Teräsmies kuolee

Moni on ehkä jo ihmetellyt, miksi en ole kommentoinut millään tavalla viime perjantain suurta uutista Jerry Siegelin tekijänoikeusosuuden palautumisesta Siegelin perillisille. Syy on siinä, että halusin ensin tutkia tarkkaan, mistä oikeastaan on kyse. Uutinen tuli minulle täytenä yllätyksenä, koska luulin Teräsmiehen tekijänoikeuksien olevan jo loppuunkäsitelty asia. Viimeksi oli ollut puhetta Teräspojan oikeuksia koskevasta oikeusjutusta, mikä jopa näytti vaikuttavan DC Comicsin suhtautumiseen Teräspojan hahmoa kohtaan: Ensin Post-Crisis-jatkumon versio Kon-El tapettiin ja sitten Pre-Crisis-jatkumon Maa-Primen Teräspojasta tehtiin yksi Infinite Crisisin pääpahiksista, ja kaiken tämän seurauksena Teräspoika on käytännössä lopullisesti kelvoton sankarihahmoksi.

Tämä uutinen tuli siis järkytyksenä minulle, ja mitä enemmän olen asiaa tutkinut, sitä enemmän on alkanut vaikuttaa siltä, että Teräsmiehelle on luvassa jotain vastaavaa kuin Teräspojalle. DC Comics ei tule sallimaan sitä, että Siegelin perilliset saisivat käytännössä ilmaista rahallista hyötyä tuotteesta, jota DC on vuosikymmenien ajan jalostanut ja hoivannut. Ainoa mahdollinen vaihtoehto on poltetun maan taktiikka: Teräsmies tullaan tuhoamaan hahmona täydellisesti. Pelkästään hahmon tappaminen ei riitä – sehän on jo tehty – vaan kaikki hahmoon liittyvä täytyy turmella, jotta kukaan ei enää ikinä halua lukea Teräsmies-sarjakuvaa, nähdä Teräsmies-elokuvaa, tai edes ostaa t-paitaa, jossa on Teräsmiehen logo.

DC:n täytyy osoittaa todeksi kaikki, mitä Teräsmiehen inhoajat ovat aina sanoneet: Teräsmies on tylsä, vanhanaikainen, liian voimakas. DC:n täytyy osoittaa todeksi se, mitä Quentin Tarantino kirjoitti Teräsmiehestä Kill Bill Vol. 2:ssa: Clark Kentin kömpelö, surkea olemus on osoitus Teräsmiehen täydellisestä halveksunnasta meitä ihmisiä kohtaan. DC:n täytyy osoittaa todeksi se, millainen Teräsmies on Raisa Cacciatoren mielestä: Lapsellinen, itsekäs tappaja. Mitään ihailtavaa, ylevää tai kaunista ei saa jäädä jäljelle.

Minä en aio olla läsnä, kun se tapahtuu. Tämä on Teräsmies elää -blogin viimeinen kirjoitus. Aion nyt vetäytyä lukemaan Grant Morrisonin ja Frank Quitelyn All Star Supermaneja uudestaan ja uudestaan, tämän päivän* loppuun saakka.

* aprillipäivä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *