Warner ei vieläkään tiedä, mitä tehdä Teräsmiehen suhteen

Varietyn Anne Thompson raportoi aiemmin tällä viikolla, että Bryan Singerin asema seuraavan Superman-elokuvan ohjaajana on edelleen epävarma. Warner Bros. kaipaa uutta suuntaa tuotteelleen, ja jos Singer pystyy sellaisen tarjoamaan, niin hyvä, mutta jos ei, niin Warner etsii jonkun joka pystyy. Eilen The Wall Street Journal julkaisi artikkelin, joka kertoo enemmän Warnerin suunnitelmista supersankarielokuvien suhteen.

Artikkeli vahvistaa sen, että studio ei ollut tyytyväinen Superman Returnsiin, ja että hahmo halutaan esitellä yleisölle uudestaan. Mikä ei oikeastaan ole mitenkään uutta tai yllättävää tietoa. Thompsonin raportille ei saada vahvistusta siinä oleellisessa kysymyksessä, että saako Singerin visio jatkoa missään muodossa. Luova näkökulma ei nimittäin ole lainkaan oleellinen WSJ:lle, vaan kyse on pelkästä tuotteistuksesta. Singeriä ei mainita sanallakaan, mutta Batman vs. Superman -spinoffin toteutumatta jääminen nostetaan tärkeimmäksi seuraavaan Teräsmies-elokuvaan liittyväksi näkökohdaksi.

Yön ritarin menestys on tietenkin saanut Warnerin näkemään dollarinkuvia, ja nyt vain pitäisi pakottaa salama iskemään samaan paikkaan monta kertaa. Hätkähdyttävänä esimerkkinä hollywoodilaisen pukumiehen ajattelusta Warnerin elokuvatuotannon johtaja Jeff Robinov on päättänyt, että Yön ritari on suurmenestys siksi, että se on synkkä, joten kaikista muistakin elokuvista saadaan suurmenestyksiä tekemällä niistä synkkiä. Hän pitää avaimena hahmojen pahan puolen tutkimista, mikä osoittaa — ellei kyseessä ole artikkelin kirjoittajan tökerö uudelleenmuotoilu, sillä sitä ei esitetä suorana lainauksena — ettei hän ymmärrä supersankarikatalogiaan, eikä oikeastaan edes Yön ritaria.

Ei niin, etteikö olisi mahdollista tehdä hyvää supersankaritarinaa tutkimalla sankarin pahaa puolta. Pahoilla kaksoisolennoilla, peilikuvilla ja korruptoitumisilla on pitkät perinteet supersankarifiktiossa. On vain järjetöntä lähteä liikkeelle siitä, että tehdään jotain synkkää, niin menestys on taattu. Parhaat menestyksen edellytykset saavutetaan edelleenkin etsimällä taitava elokuvantekijä, jolla on visio, ja menemällä pois hänen tieltään. Niin kuin Warner teki Bryan Singerin kanssa. Ja Christopher Nolanin. Ja ensimmäisellä kierroksella tulokset olivat lippukassalla lähes identtiset: noin 200 miljoonaa dollaria lipputuloja USA:ssa, vajaat 400 miljoonaa dollaria maailmanlaajuisesti.

Warner oli innokkaampi jatkamaan Nolanin kanssa, koska Batman Begins oli halvempi kuin Superman Returns, joten se tuotti myös enemmän voittoa. Jatko-osan tekeminen sille oli turvallisempaa. Siinä vaiheessa kukaan ei taatusti vielä osannut odottaa, että Yön ritarin lipputulot tulisivat olemaan yli kaksinkertaiset edeltäjäänsä nähden. Jos samaa kaavaa olisi voinut soveltaa Superman Returnsin jatko-osaan, se olisi jo valkokankailla.

Mutta kun ei voi. Ei ole mitään taetta siitä, että jos Singerille annetaan auton avaimet toistamiseen, hän onnistuu samassa kuin Nolan. Joten nyt pukumiehet yrittävät hallita tulevaisuutta pyörimällä ringissä ja hokemalla taikasanaa ”synkkä, synkkä, synkkä”. Erityisen hankalaksi tilanteen tekee se, että Singerin seuraava elokuva Valkyrie on huhujen mukaan erittäin hyvä. Valkyrie on MGM:n tuotanto, joten sen menestyksellä ei olisi suoraan väliä Warnerille, mutta se olisi väkevä muistutus siitä, miksi Singer alunperin saalistettiin pois Foxin X-Men-elokuvien parista: ”Ai niin, koska hän on hyvä tekemään leffoja.” Jos Valkyrie menestyy, kukaan ei halua olla se, joka ajoi Singerin tiehensä Warnerilta. Toisaalta, jos Valkyrie floppaa, kukaan ei halua olla se, joka piti Teräsmiestä jäissä Singeriä varten.

Mutta jos Singerillä on vielä mahdollisuus ”esitellä Teräsmies uudestaan”, niin mitä se tarkoittaisi? Riittäisikö, että Loisin avomiehestä ja lapsesta hankkiuduttaisiin jotenkin eroon, ja kaikki rupeisivat pukeutumaan niin kuin he eläisivät tällä vuosituhannella? Vai pitäisikö aloittaa aivan puhtaalta pöydältä ja jopa roolittaa hahmot uudestaan? Marvel yritti sitä Hulkin kanssa, ja siitä ei ollut paljon hyötyä. Yllättäen on tärkeämpää yrittää tehdä paras mahdollinen elokuva kuin yrittää saada yleisö unohtamaan edellinen. Kysymys vain kuuluu, haluaako Warner yrittää sitä Singerin kanssa vai jonkun muun.