Superman: The Third Kryptonian!
Kirjoittajat: Kurt Busiek, Fabian Nicieza, Dwayne McDuffie
Kuvittajat: Rick Leonardi, Renato Guedes
Tussaajat: Dan Green, Rick Leonardi, José Wilson Magalhães, Renato Guedes
Värittäjät: Alex Sinclair, Pete Pantazis, Renato Guedes
DC Comics, lokakuu 2008, ISBN 978-1-4012-1987-1
128 sivua; 25,4 x 16,4 x 0,5 cm
Good Fellows / Bookplus / Amazon.com / Amazon.co.uk

Kaikki tämän kokoelman tarinat sijoittuvat Last Son -kokoelman ajanjaksoon, jolloin Aaverajalla syntynyt kenraali Zodin poika oli Teräsmiehen huostassa. Last Sonissa ei juurikaan ehditty kuvaamaan, millaista Clarkin ja Loisin elämä oli ottopoikansa Christopherin kanssa, mutta vahinko otetaan takaisin tässä.

Nimi ei kuitenkaan viittaa Christopheriin, vaan tarinan alkaessa vielä tuntemattomaan kryptonilaiseen, jonka läsnäolon maapallolla Huutokauppiaan teknologia havaitsi Back in Action -kokoelmassa. Batmanin avustuksella Teräsmies löytää kolmannen kryptonilaisen (Teräsmiehen serkku Terästyttö on siis toinen), Karsta Wor-Ulin, joka osoittautuu muinaisen kryptonilaisen sotalaivaston viimeiseksi eloonjääneeksi.

Karsta palveli aikoinaan Up, Up, and Away -kokoelmassa nähdyllä Doomsday-aluksella, joka oli amiraali Dru-Zodin lippulaiva Kryptonin tähtienvälisen imperiumin kukoistuskauden lopulla. Kun tiedeneuvosto päätti lakkauttaa imperiumin, laivasto kutsuttiin takaisin kotiplaneetalle, mutta osa miehistöstä päätti kapinoida. Heistä tuli karkulaisia, joita vainottiin kaikkialla kryptonilaisia kohtaan tunnetun vihamielisyyden takia.

Karstan löytää Maapallolta myös muukalainen nimeltä Amalak, joka haluaa kostaa lajinsa tuhoamisen viimeisille kryptonilaisille. Tähtäimeen joutuvat siis Teräsmies, Karsta ja Terästyttö, mutta myös teräskoira Krypto, Voimatyttö (jota erehdytään jatkuvasti luulemaan kryptonilaiseksi, ilmeisesti vain sen takia että aiemmassa jatkumossa hän oli sitä) ja lopulta Christopher.

On vaikea olla näkemättä tässä tarinassa heijastuksia nykyajan ns. imperiaalisista Yhdysvalloista. Karsta kuvaili tehtäviään rauhanvalvomiseksi, mutta hän joutuu kohtaamaan sen tosiasian, että valloitetut kansat näkivät kryptonilaiset alistajina. Tarina jättää hieman hämäräksi, kuinka vanha Karsta on – ainakin yli sata vuotta – mutta tuntuu siltä että kryptonilaiset olivat vain vähän aikaa sitten häikäilemättömiä valloittajia. Kuten Wendy Pini aikoinaan sanoi John Byrnelle: Teit sellaisen Kryptonin, joka ansaitsikin räjähtää! Nyt jälkeenpäin voin vain ihmetellä, millaisia allegorisia luentoja Byrnen kylmästä ja kliinisestä Kryptonista saatettiin tehdä 80-luvulla.

Kuvittajana on jälleen 3-2-1 Action! -kokoelmassa yhden lyhyen tarinan verran nähty Rick Leonardi. Hänen Teräsmiehensä näyttää edelleen aika kummalliselta joissain ruuduissa, mutta muuten hänen tyylinsä sopii erinomaisesti tämän tarinan supersankaritoiminnan ja takaumissa nähtävän avaruusoopperan kuvaamiseen.

”The Best Day” on Kurt Busiekin leppoisa kuvaus Kentin perheen piknikistä vieraalla planeetalla. Terästyttö ja Martha laittavat aitoa kryptonilaista ruokaa; Teräsmies, Jonathan ja Krypto käyvät kalastamassa; Terästyttö opettaa Christopherille Kryptonin maantiedettä; ja Jonathan ja Martha muistelevat sitä päivää, joka oikeasti oli heidän elämänsä paras.

Dwayne McDuffien kirjoittama ”Intermezzo” tapahtuu Last Son:in lopputaistelun aikana, kun Teräsmies on kadoksissa Aaverajalla ja karanneiden kryptonilaisten joukko valloittaa Metropolisia. Martha pelkää poikansa puolesta, koska uskoo ettei hän ole ikinä joutunut olemaan näin pahasti alakynnessä, joten Jonathan kertoo hänelle tarinan, joka osoittaa että Teräsmies selviytyy myös tilanteista, joissa hän ei ole ylivoimainen.

Kaksi viimeistä tarinaa on kuvittanut Renato Guedes, jonka upeaa kuvitusta nähtiin jo jonkin verran Up, Up, and Awayssa. Guedes on loistava realististen ihmishahmojen piirtäjä, mutta nyt hän osoittaa osaavansa kuvata aivan yhtä vakuuttavasti surrealistisia muukalaisplaneettoja ja taisteluja auringonsyöjää vastaan tähtienvälisessä avaruudessa.