Hyvä Raisa Cacciatore,

Esiinnyitte 8.11.2007 TV1:n A-talk -keskusteluohjelmassa, jossa kommentoitte Pekka-Eric Auvisen surmatöitä näin:

Mun mielestä se on hyvin, voisi sanoa, lapsellinen teko. Näin tekisi viisivuotias, kun hänelle annetaan pyssy, että jos mun kanssa ei leikitä, jos mä en saa mitä mä haluan, mä haluan toimia kuin Teräsmies, mä tapan kaikki.

Tuossa lausunnossa on virhe.

Teräsmies ei ole tappaja. Teräsmies suojelee avun tarpeessa olevia, ja hän tekee sen turvautumatta kuolettaviin keinoihin.

Tämä ei ole millään muotoa kannanotto tuon lausunnon muuhun sisältöön tai yleisesti kyseisessä ohjelmassa esitettyihin ajatuksiin Jokelan murhenäytelmästä. Mielestäni olisi banaalia kommentoida asiaa tämän blogin yhteydessä, aivan kuten olisi banaalia kommentoida mitään tiettyä tosielämän tragediaa jonkin Teräsmies-tarinan kautta. Eskapistisessa fiktiossa ei ole tärkeää se, mitä pakenemme fantasiamaailmaan, vaan se, mitä fantasiamaailmasta löydämme, minkä tuomme takaisin mukanamme. Ja sen takia kuka tahansa viisivuotias, joka oikeasti lukee Teräsmiehen seikkailuja, tai jolle niitä luetaan, tietää tämän:

Teräsmies suojelee muita. Hän ei tapa. Hän on sankari.