Tänä viikonloppuna Helsingin Paasitornissa järjestetään 12. kertaa science fiction ja fantasia -tapahtuma Finncon ja samassa yhteydessä 4. Animecon. Scifi/fantasia ja sarjakuvafandomit ovat luonnostaan sekoittuneita, erityisesti Suomen kokoisessa maassa, joten ilman Animeconin manga-aiheista tarjontaakin olisi luonnollista, että tapahtuma sisältää myös sarjakuva-aiheista ohjelmistoa. Omalta osaltani tämä lauantai päättyikin tätä osastoa edustaneeseen Kapteeni Supersankari -paneeliin.

Paneeli sisälsi laaja-alaista keskustelua supersankareista, kaikkea supersankareiden ja antiikin myyttisten sankareiden välisistä yhtäläisyyksistä supersankarivaatetuksen trendeihin. Ennakkotietojen mukaisesta asiallisesta sisällöstä vastasi pääasiassa Jussi Ahlroth, jonka loppukaneetti sattui olemaan Teräsmies-aiheinen.

Ahlroth viittasi monologiin, jonka Quentin Tarantino kirjoitti Kill Bill Vol. 2:een kyseisen elokuvan pääpahikselle, Billille. Monologissaan Bill selittää, että Clark Kentin persoona on osoitus Teräsmiehen tuntemasta halveksunnasta ihmiskuntaa kohtaan: Hän on kömpelö, nöyristelevä, kaikin tavoin alempiarvoinen olento. Ahlroth kertoi, että sarjakuvakäsikirjoittaja Grant Morrison on kutsunut tätä Tarantinon uran pohjanoteeraukseksi. Morrisonin näkemys on, että kurja Clark Kent sekä uljas Teräsmies ovat molemmat Kryptonin viimeisen pojan tekaisemia persoonia, mikä ilmiselvästi vie pohjan Tarantinon esittämältä logiikalta. Ahlroth kehotti yleisöä antamaan tästä hyvästä Morrisonille suosionosoitukset, minkä oikeutetusti ja raikuvasti teimmekin.

Vaikka Morrisonin tulkinta Teräsmiehestä on kiistämättä oikea, Tarantinoa ei kuitenkaan pitäisi tuomita pelkästään hänen sanojensa perusteella. Grant Morrisonilla on supersankarisarjakuviaan koskevissa haastatteluissa hyvin hyperbolinen tyyli — jokseenkin kuin spiidiä ja varmuuden vuoksi vielä happoa vetänyt Stan Lee. Elokuvantekijänä Tarantino ei suinkaan tehnyt mitään virhettä laittaessaan kyseiset sanat hahmonsa suuhun, edustivat ne sitten hänen omaa henkilökohtaista näkemystään Teräsmiehestä tai eivät. Aivan kuten moraalisesti turmeltuneiden supersankarien lisääntynyt suosio heijastaa yleisön kyynistymistä (kuten myös paneelikeskustelussa tuli esille), Billin tulkinta Teräsmiehen syvimmästä olemuksesta heijastaa vain hänen omaa luonnettaan. Projisoimalla oman ihmisvihansa ja moraalisen tyhjiönsä sankareista puhtaimpaan Bill osoittaa lopullisesti ansaitsevansa Morsiamen koston kaikessa kauheudessaan.

Joten muistakaa, lapset: Kun luotatte hyvyyteen Teräsmiehessä, luotatte hyvyyteen itsessänne.

Sain tänään myös käsiini uusimman DC Spesiaalin, jossa nähdään Brian Azzarellon ja Jim Leen Huomiselle-tarinan viimeinen osa. Rmäki suosittelee esipuheessaan hakemaan kaikki aiemmat osat kaapista ja lukemaan koko saagan yhdeltä istumalta. Sen aion tehdäkin, heti kun vain ehdin, jotta voin paremmin kertoa, minkä takia Huomiselle on niin hyvin huono Teräsmies-tarina.

Kahdeksan vuotta sitten loin Teräsmiehen 60-vuotisjuhlan kunniaksi sivuston, jonka päivittäminen jäi, kuten tapana on, alkuinnostuksen jälkeen korkeintaan satunnaiseksi. Erityisen vähälle huomiolle jäi sivuston nimi, joka jämähti juhlavuoden aika-avaruuskoordinaatteihin.

Silloin tällöin saamani sähköpostit ovat kuitenkin osoittaneet, että hakukoneet edelleen ohjaavat Teräsmiehestä kiinnostuneita juuri minun sivuilleni. Nyt kun uuden Superman Returns -elokuvan myötä on odotettavissa ainakin pienoinen Teräsmies-buumi, päätin puhaltaa pölyt vanhasta sivustosta.

Tällä hetkellä sisältö on lähes sellaisenaan kopioitu vanhoilta sivuilta, joten tulevan viikon aikana on luvassa jonkin verran päivityksiä, jotta faktat saadaan ajan tasalle. Sivuston osakseen saamasta liikenteestä sitten riippuu, kuinka paljon työtä tulen tälle harrasteelle jatkossa omistamaan.

Sivuston uusi nimi on muuten lainattu pitkään työn alla olleen elokuvaprojektin aiemmalta versiolta. Superman Lives -elokuvaa oli käsikirjoittamassa mm. Kevin Smith (joka on sittemmin kirjoittanut Daredevilin, Vihreän Nuolen ja Hämähäkkimiehen sarjakuvaseikkailuja) ja pääosaan oli valittu Nicolas Cage (josta on kuin onkin tulossa elokuvasupersankari ensi vuoden Ghost Riderissa).

Nimi on myös viittaus erääseen 90-luvun kohutun ”Teräsmiehen kuolema”-tarinakokonaisuuden epätoivottuun seuraukseen: Teräsmiehen paluu elävien kirjoihin sai niin paljon vähemmän näkyvyyttä mediassa kuin hänen kuolemansa, että vielä vuosia myöhemmin Teräsmies-sarjakuvien mainitseminen alaa harrastamattomalle on saattanut tuottaa vastauksen: ”Tehdäänkö niitä vielä? Minä luulin, että se kuoli.”

Mutta Teräsmies elää sittenkin.